Stressi. Kukapa siitä ei kärsisi, ainakin ajoittain. Lyhytaikainen stressi auttaa meitä selviytymään tiukoista tilanteista, mutta tiesitkö että pitkittyessään stressi mm. nostaa verenpainetta, aiheuttaa vatsavaivoja, vie yöunet, laskee libidoa, heikentää immuunipuolustusta ja altistaa onnettomuuksille? Ei siis mikään täysin harmiton tila.

Stressi on elimistön luonnollinen reaktio, jossa sekä hermosto että hormonitoiminta siirtyvät taistele-tai-pakene-moodiin. Reaktio ei ole tahdonalainen, vaan siitä vastaa autonominen hermostomme, joka toimii nimensä mukaisesti autonomisesti ja automaattisesti. Autonomisen hermoston sympaattinen puoli (jonka toiminta on kaikkea muuta kuin sympaattista) alkaa valmistaa kehoa äärimmäiseen liikuntasuoritukseen kiihdyttämällä mm. sydämen ja keuhkojen toimintaa. Rauhallisten hetkien toiminnoista, kuten ruoansulatuksesta ja aivojen huoltotöistä vastaava parasympaattinen hermosto hidastuu, kehonhuolto saa odottaa turvallisempaa hetkeä. Samaan aikaan hormonitoiminta muuttuu: mm. adrenaliinia ja kortisolia erittyy vereen, jolloin sydämen syke kiihtyy ja verenpaine nousee, ihminen valpastuu ja tulee hieman aggressiivisemmaksi. Pidemmän päälle nämä reaktiot rasittavat kehoa kohtuuttomasti, aiheuttaen vaivoja niin kehon kuin mielenkin tasolla.

 

Pitkäaikaisen stressin vaikutuksia kehoon ja mieleen. Lähde

Esi-isillämme stressireaktio aktivoitui melko harvakseltaan satunnaisissa vaaratilanteissa ja purkautui nopeasti vaaran väistyttyä. Parasympaattinen hermosto pääsi nopeasti jälleen korjailemaan toiminnan tiimellyksessä mahdollisesti vaurioituneita kudoksia ja jatkamaan tärkeitä huoltotöitään.  Nykyajan virikkeitä täynnä olevassa maailmassa kehomme ei kuitenkaan aina tunnista vaarallista ärsykettä vaarattomasta: puhelimen piippaus voi aiheuttaa saman reaktion kuin leijonan karjaisu, toimintaleffa saattaa rekisteröityä kehossa lähes itse koetuksi rääkiksi. Kiire ja jatkuva ärsyketulva saattavat aiheuttaa sen, että stressi jää pysyväksi tilaksi, parasympaattinen hermosto ei enää pääse käyntiin ja keho jää ylikierroksille. Olo on levoton, flunssa seuraa toistaan tai vatsa reistaa, kaikki on vähän (tai paljon) huonosti.

Tein opinnäytetyöni kalevalaisen jäsenkorjauksen vaikutuksista koettuun stressiin. Vaikka tutkimus ei toki ollut tilastollisesti merkitsevä, oli tulos kuitenkin selvä: kalevalainen jäsenkorjaus vähentää stressiä välittömästi jo ensimmäisellä hoitokerralla.  Kolmen kerran hoitojakson aikana pitkäaikainen stressi helpottaa huomattavasti. Koehenkilöt kertoivat mm., että hoidon jälkeen väsytti kovasti tai tuli hirmuisen kylmä. Molemmat ovat erinomaisia merkkejä, ja viestivät parasympaattisen hermoston aktivoitumisesta. Hoito auttoi kehoa rauhoittumaan itsensä korjailuun: laskemaan sykettä, rentouttamaan lihaksia, aktivoimaan ruoansulatusta, jne.. Kun keho voi hyvin, mielikin voi hyvin. Rennompana on helpompi olla taas mukava, ja kuin huomaamatta arki alkaa rullaamaan ja luovuus kukkimaan. Jopa kadotetuksi kuviteltu libido saattaa ilahduttavasti löytyä. Mielestäni aika mainioita hoitotuloksia. 🙂

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *